UNESCO:n kirjallisuuskaupungit ja Kuhmo verkoston jäsenenä

UNESCO, eli United Nations Educational-, Scientific and Cultural Organisation on yksi YK:n erityisjärjestöistä. Organisaation tavoitteena on edistää maailmanrauhaa ja kansainvälistä yhteistyötä tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keinoin. Tätä tavoitetta toteuttaakseen UNESCO on käynnistänyt useita projekteja. Yksi näistä on vuonna 2004 alkunsa saanut Luovien kaupunkien verkosto. Verkosto jakautuu seitsemään alaryhmään, jotka edustavat kulttuurin eri osa-alueita. Yhden näistä ryhmistä muodostavat Cities of Literature, eli kirjallisuuskaupungit.

 Kesällä 2021 verkostoon kuuluu 39 kaupunkia 29:stä maasta. Eurooppalaisten kaupunkien lisäksi mukana on jäseniä niin Pohjois-Amerikasta, Lähi-Idästä, Aasiasta kuin Australian ja Oseanian alueiltakin. Verkoston laajenemisen myötä jäsenmäärä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Kirjallisuuskaupunki -status on tunnustus kirjallisuuden eteen tehdystä työstä, mutta ennen kaikkea se on tärkeä vastuutehtävä. Nimitystä hakiessaan kirjallisuuskaupungit ovat sitoutuneet tukemaan kulttuurialan elinvoimaisuutta kaupungissaan, ja ottamaan kulttuurin työkalukseen strategiseen suunnitteluun ja kestävän kehityksen tavoitteluun. Lisäksi kirjallisuuskaupunkien verkostolla on yhteisiä tehtäviä ja tavoitteita, joiden toteuttamiseen jokainen jäsenkaupunki osallistuu. Kirjallisuusalan hyvinvoinnin edistäminen, kulttuurin saavutettavuuden parantaminen, sekä kestävä kehitys ja tasa-arvon edistäminen kulttuurin keinoin ovat verkoston keskeisiä tavoitteita.

Kuhmon tie kirjallisuuskaupungiksi

Kuhmosta tuli UNESCO:n Luovien kaupunkien verkoston jäsen 2019. Aloite hakemuksen tekemiseen tuli Kalevalan ja karjalaisen kulttuuriperinteen vaalimiseen erikoistuneelta Juminkeko-säätiöltä. Hakemusta valmistellut työryhmä keräsi kokoon Kuhmolaisten toimijoiden kirjallisuuteen liittyviä saavutuksia, sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Hakemuksen keskeisenä teemana toimi kansalliseepos Kalevala, ja Kuhmon rooli teoksen synnyssä. Elias Lönnrot keräsi merkittävän osan eepoksen pohjana toimineista runoista työskennellessään Kainuun alueen piirilääkärinä. Vaikka hänen kotinsa sijaitsi Kajaanissa, kulki Lönnrotin tie usein Kuhmon kautta. Kerrotaan, että hän myös allekirjoitti käsikirjoituksen viimeisen kolmanneksen esipuheen Ikolan pappilassa viipyessään. Kirjallisuuskaupunkina Kuhmo haluaakin nostaa esiin sekä Kalevalaa että kuhmolaista ja kainuulaista nykykirjallisuutta. Tänäkin päivänä Kuhmo on monen aktiivisen kirjailijan koti.

Kuhmon kaupunginkirjasto ja kulttuurikeskus Juminkeko järjestävät ympäri vuoden erilaista kulttuuritoimintaa. Lisäksi kuhmolaisten vuotta rytmittävät erilaiset teemaviikot ja festivaalit, joissa kulttuuri ja kirjallisuusperinne ovat vahvasti näkyvillä. Kesäkuussa vietettävä Sommelo on kansanmusiikkijuhla, joka juhlistaa ja ylläpitää kansanmusiikin perinteitä – myös runolaulua. Heinäkuussa järjestettävä Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali täyttää Kuhmon kadut kamarimusiikin ystävillä. Marraskuussa Kainuun kirjamessut kutsuvat kaikki kirjallisuuden ystävät tutustumaan kainuulaiseen nykykirjallisuuteen ja maakunnan kirjallisuusalan toimijoiden työhön. Näiden tapahtumien lisäksi Kuhmosta vietetään ympäri vuoden erilaisia kulttuuriaiheisia teemapäiviä ja -viikkoja, kuten Kuhmon Talvea ja Römppäviikkoa.

Kuhmon kirjallisuusaiheisiin tilaisuuksiin pääset tutustumaan Tapahtumat -osiosta. UNESCO:n Luovista kaupungeista löydät puolestaan lisätietoa täältä; https://en.unesco.org/creative-cities/.

Tervetuloa tutustumaan kirjallisuuskaupunki Kuhmoon!

Kirjallisuuskaupunki Kuhmo logo.