Tutustu Kuhmon runomestari Pietariin Willey:hyn.

UNESCO Cities of Literature -verkosto järjestää vuosittain poetry slam -kilpailun, jossa eri jäsenkaupunkeja edustavat sanataiturit ottavat toisistaan mittaan runouden keinoin. Tänä vuonna Slamovisionin finaalia vietetään Nottinghamissa tiistaina 5.12. Järjestäjinä toimivat edellisvuoden voittaja Nottingham City of Literature, sekä Nottingham Trent University:n WRAP -ohjelma.

Slamovisionia voisi luonnehtia spoken word -runouden Euroviisuiksi: vaikka kaikki osallistujat voittoa toivovatkin, tärkeintä on jakaa runouden ilo, ja nauttia yhdessä kisajännityksestä. Vuonna 2023 Kuhmoa edustaa Pietari Willey. Hänet tunnetaan musiikkiopiston opettajana, sekä Laulu Kuhmolle -teoksen takana olevan Carvalacciduon sellistinä.

Pääsimme haastattelemaan Pietaria Willeytä vielä näin finaalin alla. Miten hän päätyi lähtemään mukaan paikalliskarsintaan? Miten muusikkotausta auttoi kisaan valmistautumisessa, ja millainen on hänen Kalevala-suhteensa? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastaukset alta.

Kiitokset Pietarille haastattelumahdollisuudesta, ja mukavia lukuhetkiä kaikille!

Kuvassa näkyy esiintymislava, jolle on aseteltu matto, keinutuoli ja kasveja. Lavalla seisoo ruutupaitaan ja vaaleisiin housuihin pukeutunut, tummahiuksinen ja -partainen mies. Hän pitelee käsissään tablettitietokonetta.
Kuvassa on lavarunokisan karsinnassa esitystään aloitteleva Pietari Willey.

———————————————————————————————–

1. Kertoisitko hieman itsestäsi?

Olen Pietari Willey, koulutukseltani klassisen sellonsoiton maisteri. Olen alkujani kotoisin ”Stadista”, Kuhmossa asun nyt kolmatta vuotta. Välissä kävin viiden vuoden ajan Lontoossa, jossa suoritin kandi- ja maisteritutkinnot Guildhall School of Music & Dramassa.

Valmistumisen jälkeen, koronarajoitusten aikana vietin n. 9 kk pohtien, miksi sitä ryhtyisi isona. Oma ala kun oli käytännössä kiinni pandemian ajan. Nyt Kuhmon musiikkiopistolla opetan sellonsoittoa, sekä muitakin aineita. Ohessa koetan edelleen esiintyä aktiivisesti, ja ylläpitää soittotaitoani muun muassa Carvalacciduo -nimisen yhtyeen riveissä.

2. Edustat Kuhmoa v. 2023 Slamovision -spoken word kilpailussa. Miten osallistumispäätös syntyi?

Päätin osallistua Slamovision -karsintaan samana iltapäivänä. Olin toki nähnyt edellisen vuoden kisan Kuhmon päässä, ja pohtinut osallistumista. Töissä oli kuitenkin aika kiireistä. Osallistumispäätös hahmottui vasta lounastettuani ystävän kanssa, kun kisa oli tullut taas puheeksi.

Pääsin töistä kotiin melko aikaisin, ja olin tarkoittanut hoitaa rästihommia. Aika meni kuitenkin runon rustailuun.

3. Oletko osallistunut poetry slam:eihin aikaisemminkin?

Kuuntelijana muutaman kerran. Perinteisempi runonlausuntaa on tullut vastaan niin kouluelämässä kun vapaallakin.

4. Runosi Kalevala re-imagined on moderni tulkinta eräästä Kalevalan tunnetusta tarinasta. Millainen on oma suhteesi kansalliseepokseen, ja kirjallisuuteen laajemminkin?

Lapsena luin paljon. Sitten elämään tuli tietotekniikka mm. Game Boyn ja tietokoneen muodossa. Nykyään luen edelleen paljon, mutta enemmän päätteellä ja useimmiten ammattiin liittyvää kirjallisuutta, kuten omaelämänkertoja.

Kalevalasuhteeseen on varmasti varhain vaikuttanut Mauri Kunnaksen “Koirien Kalevala”. Muistan myös peruskoulusta, että Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun aulassa oli aina Kalevalan päivänä aiheeseen liittyvä näytelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, että etelän poikana oli hämmentävää huomata, kuinka eri mittakaavan ilmiö Kalevala on syntyseudullaan.

Yksi kiinnostuksenkohteistani on selvästi historia. Olen perehtynyt kohtalaisen paljon vanhoihin uskontoihin ja tarinoihin, mm. Gilgameshiin, Beowulfiin, sekä antiikin filosofeihin. Lontoon reissun jälkeen myös suomalaiset asiat ovat alkaneet kiinnostaa uudella tavalla. Esimerkiksi vanhasta suomenuskosta olisi kiinnostava tietää enemmän. Vanhojen tapojen ja uskomusten kitkeminen tai omaksuminen uusiin oppeihin on toki ikivanha, toistuva ilmiö. On kuitenkin sääli, että meidän uniikkeja kulttuurihistoriallisia perinteitämme ja paikkojamme on hävinnyt. Olisi aika hienoa, jos esimerkiksi Kolilla olisi vielä tallessa oma Stonehengemme.

5. Käsitellään seuraavaksi itse esitystä. Kertoisitko hieman runosi syntyprosessista, ja sen eri vaiheista?

Ajassa mitattuna n. 3 min esitysaikaan mahtuva runo syntyi rivakasti.

Syynä on apuna käytetty tekoäly, tässä tapauksessa ChatGPT -sovellus. Rojahdettuani sohvalle muistui mieleen lähestyvä Slamovision-karsinta. Ajattelin kokeilla, miten tekoäly selviäisi runomittojen säännöistä. Ei selvinnyt, ei itseasiassa osannut edes tavuttaa oikein englanninkielistä tekstiä. Toisaalta tekoäly omaa ainakin tällä hetkellä vahvan, lähes pakonomaiselta tuntuvan taipumuksen loppusointuihin.

Tuohon kokeiluun kului tunti-pari. Pikkuhiljaa syntyi ajatus kokeilla, saisiko vapaammalla mitalla tuotettua uuden kyhäelmän, jossa Kalevalaa tuodaan nykypäivään. Tekoälyn tarjoamat runot olivat täynnä epämääräisiä viittauksia piuhoihin, tietosiruihin, yms. Tämä oli kliseistä, ja omiin tarkoituksiini hyödytöntä.

Lopulta jalostui ajatus pyytää ChatGPT pistämään vastakkain kaksi kalevalaista hahmoa rap-battleen / poetry slammiin. Inspiraationa tietenkin Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta. Lopputuloksessa tosin on hahmojen osalta pieni yllätyskäänne, joka erottaa tarinan eepoksen tapahtumista.

Mitään valmista tuotosta ei tullut napin painalluksesta vielä siinäkään vaiheessa. Editointiin kului vielä tunti pari ennen lopullista, kisassa esitettyä tuotosta.

6. Kerroitkin jo aiemmin olevasi taustaltasi muusikko ja soitonopettaja. Oliko musiikin tuntemuksesta apua runon ja esityksen valmistelussa?

Ammatissani ja esiintyjän koulutuksessa on luonnollisesti luontaisia synergioita runon valmisteluun ja lavaesiintymiseen. En ole mikään ammattispiikkaaja, mutta kyllä meillä on mm. ollut kuuluisia näyttelijöitä ohjaamassa, miten lavalla ollaan ja ääntä käytetään.

Opetustyössä ja esiintyjänä pääsee myös usein käyttämään ääntä lavalla. Kandivaiheen resitaalissani luin ääneen katkelman Virginia Woolf:in runosta, johon ystäväni säveltämä sooloselloteos perustui. Harjoittelin lukemista yhdessä näyttelijälinjalla olleen opiskelijakaverin kanssa.

Runot liittyivät myös kiinteästi sävellysopintoihini. Ihan ensimmäisiä asioita oli runomitan ja musiikin rytmin vertailua. Kuinka sanoista ammennetaan rytmejä, ja rakenteita sävellykseen. Tai toisin päin, keksitään sanoituksia melodiaan. Helsingin Konservatoriossa syntyi erityinen kiinnostus Eino Leinon ja Uuno Kailaksen runoihin. Englanninkielisessä IB-lukiossa taas mieleen painuivat Robert Frostin runot.

7. Aiotko seurata finaalia?

Olisi ihan mukava virittäytyä seuraamaan live-striimiä, kun finaali sattuu sopivasti vapaaksi osuvaa itsenäisyyspäivää vasten. Vähintäänkin kisan verkkosivuilta tulee seurattua tilannetta.

8. Entä onko tulevaisuudessa odotettavissa lisää lavaruno-esiintymisiä?

Se jää nähtäväksi. Paljon olisi kaikkea kiinnostavaa tehtävää.

Olen koittanut saada yleisön puhuttelun mukaan lavaesiintymisiini aina mahdollisuuksien mukaan. Klassisen musiikin tulevaisuuden kannalta on kriittistä saada entistä paremmin suora yhteys yleisöön, ja ylipäätään yhteiskuntaan.

Lopuksi vielä vapaa sana:

Tahtoisin lopuksi kiittää Kuhmon kirjastohenkilökuntaa, Juminkekoa, sekä muita Slamovisionin järjestelytahoja tästä mahdollisuudesta. Jos et ole vielä nähnyt runoani, käyhän vilkaisemassa video esityksestäni. Muistathan antaa ilmaisen yleisöäänen, jos lopputulos oli mieleen.

———————————————————————————————-

Kiitos, Pietari!

Onnea matkaan kaikille Slamovision:in finalisteille! Jos haluat mukaan linjoille, suuntaathan Nottingham Trent UNiversity:n tapahtumasivulle: https://www.ntu.ac.uk/about-us/events/events/2023/12/slamovision-finale. Sieltä löydät ohjeen ilmaisten striimilippujen varaamiseen.

Etukäteen esityksiä voi katsoa Slamovision:in verkkosivuillla: https://cityofliterature.com.au/slam-o-vision/. Mukavia lavarunohetkiä!

————————————————————————————————