Artikkeli

Jutun Juuri – Root of the Chatter kirjoituskilpailu

Jutun Juuri – Root of the Chatter kirjoituskilpailu

Kilpailuun liittyviä kysymyksiä vastauksineen

Kirjoituskilpailumme lähestyy päätöstään, mutta vielä ehtii osallistumaan. Aikaa on aina maaliskuun huhtikuun 13. päivään asti.

Tässä artikkelissa käsittelemme kilpailun sääntöihin ja taustoihin liittyviä kysymyksiä. Osa näistä on peräisin yleisöltä, osa taas on mietityttänyt oman tiimimme jäseniä. Kiitos niin kollegoillemme kuin muillekin kumppaneille erinomaisista huomioista! Ja jos näistä ei löydykään ratkaisua pulmaasi, ei huolta: ota meihin yhteyttä somessa tai sähköpostitse (cityoflit@kuhmo.fi). Selvitetään asia yhdessä!

Kuvassa on vanha kartta, jolle on asetettu muistikirjoja, silmälasit ja valokuvia. Alareunassa näkyvät Kuhmon kaupungin ja Kuhmo City of Literature:n logot. Kuvateksteissä lukee: Mitä äidinkielesi merkitsee sinulle?

K: Saanko kuittauksen siitä, että tekstini on saapunut perille?

V: Kyllä. Kun lähetät työsi meille, saat vastauksena ”Kiitos osallistumisestasi Kuhmo City of Literature:n Jutun Juuri – Root of the Chatter Writing Competition:iin” -alkuisen sähköpostin.

Jos et ole saanut tällaista viestiä kolmen arkipäivän sisällä, otathan meihin yhteyttä esimerkiksi some-kanaviemme kautta. Varmistetaan yhdessä, että viestisi on saapunut perille.

K: Miten toimitan tekstini raadille?

V: Lähettämällä MS Word -tiedoston, tai skannauksen osoitteeseen cityoflit@kuhmo.fi. Ilmaisen sähköpostiosoitteen voi hankkia esimerkiksi Gmailin, Outlookin tai Hotmailin kautta.

K: Millä kielellä tekstin voi kirjoittaa?

V: Samasta tekstistä kirjoitetaan kaksi versiota; yksi englanniksi, yksi kirjoittajan omalla äidinkielellä. Jos englanti on äidinkielesi, käytä ”äidinkieliseen” versioon kotiseutusi murretta.

Tasapuolisuuden vuoksi jokainen kisaaja lähettää kaksi versiota samasta tekstistä. Mitä enemmän erilaisia kieliä ja murteita mukaan saadaan, sen parempi! Jos olet kaksikielinen, valitse se, joka tuntuu itsellesi läheisemmältä.

K: En omista tietokonetta, voinko kirjoittaa tekstin käsin?

V: Kyllä, jos muut vaihtoehdot eivät onnistu. Kirjoita teksti siistillä, selkeällä käsialalla, ja skannaa se esimerkiksi kirjastolla. Lähetä lopuksi pdf-tiedosto ja taustatietolomake meille.

K: Millä tyylillä teksti pitää kirjoittaa: runomuodossa, esseenä, vai tarinana?

V: Hyviä uutisia, saat valita tyylilajisi itse!

Ole tarkkana, että vastaat kaikkiin kysymyksiin annetuilla kirjoituskielillä, ja pysyt ohjemitassa. Mutta se, miten tekstisi rakennat, on täysin omissa käsissäsi. Ole luova, ja yllätä meidät!

K: Haluaisin osallistua, mutta en ole kovin hyvä kirjoittamaan englanniksi. Voinko kirjoitta tekstin äidinkielelläni, ja pyytää jotakin toista kääntämään sen puolestani?

V: Kilpailun ajatuksena on, että molemmat versiot kirjoitetaan itse. Mutta älä pelkää osallistua, vaikka kielitaito huolettaisi!

Selkeä rakenne, monipuolinen sanasto ja kokonaisten lauseiden käyttäminen tuovat pisteitä arvioinnissa. Kielioppi ei kuitenkaan ole tärkein arviointikriteeri. Ajattele tätä harjoituksena omien ajatusten sanoittamiseen, luovaan kirjoittamiseen – ja vieraan kielen käyttöön.

K: Pitääkö tekstissä käyttää lähteitä? Voinko referoida toista tekstiä?

V: Ei tarvitse. Toisen kirjoittajan referointikaan ei ole sitä, mitä etsimme. Tällä kertaa olemme kiinnostuneita kirjoittajan omista ajatuksista ja kokemuksista.

K: Kilpailu kiinnostaa, mutta nyt on kova kiire koulun ja muiden menojen kanssa. Miksi tähän kannattaisi osallistua?

V: Kirjoituskilpailuun osallistumisesta on paljon hyötyä. Kirjoitustaitoa tarvitaan opinnoissa, työhakemuksia kirjoittaessa, ja monessa ammatissakin. Kesätöitä hakevalle osallistuminen, ja oman tekstin saaminen näyttelyyn on hyvä lisä CV:ssä. Oman kirjan julkaisusta haaveilevallekin on avuksi, että omia tekstejä saa esille eri muodoissa.

Opiskelijoille ja koululaiselle tämä on hyvää harjoitusta tentteihin: pituus on lähellä esseen mittaa, ja aihe rajattu, mutta eri tavoin tulkittavissa.

Eivätkä palkinnotkaan huonoja ole; 400 € on hyvä apu arjen menoihin, ja kelpo pohjakassa harrastuskuluihin, tai vaikkapa kesälomareissun suunnitteluun. Oikein budjetoituna se riittää pitkälle, olitpa opiskelija tai työssäkäyvä.

Ja lopuksi: Pari kysymystä, joita me kilpailun järjestäjät pohdimme suunnitteluvaiheessa.

Projektin suunnitteluvaiheessa tiimillekin nousee mieleen kysymyksiä, joiden esiinnousua pyritään ennakoimaan. Tässä niistä – vastauksien kera.

K: Miksi teemana on juuri äidinkieli, eikä jokin muu ajankohtainen aihe?

V: Halusimme valita aiheen, josta jokaisella on kokemusta. Tavoitteenamme on innostaa katsomaan tuttua asiaa uudesta näkökulmasta. Lisäksi kieli, kielten väliset erot, ja toisaalta kielen yhdistävä voima ovat työssämme vahvasti vaikuttavia teemoja.

Kielitaidon käyttäminen on tiivis osa arkea. Kirjoitamme viestejä, juttelemme perheenjäsenille ja kavereille. Kun kuuntelemme musiikkia, tulkitsemme sanoituksia. Puhetapa voi paljastaa kotiseudun, ja paljon muuta. Arjessa kielen merkitystä ei välttämättä tule mietittyä usein, mutta aiheesta voi saada paljon irti.

K: Tekoäly yleistyy koko ajan. Miksi ChatGBT:tä ei saa käyttää kilpailussa?

V: Totta, tekoälyä käytetään paljon. On kuitenkin monta hyvää syytä siihen, miksi sitä ei sallita tässä kilpailussa.

Yhtenä kirjallisuuskaupunki-työn tavoitteena on innostaa ihmisiä lukemaan ja kirjoittamaan. Emme etsi vain hienoa tekstiä, vaan kriittisen ajattelun taitoa, sekä omaperäistä ja mukaansatempaavaa tapaa kuvata omia kokemuksia. Koneet pystyvät paljoon, mutta vain sinä tunnet omat ajatuksesi.

Meidän näkökulmastamme kirjoittaminen on kuin mikä tahansa muu taito, vaikkapa uiminen tai kokkaaminen. Mitä enemmän harjoittelee, sitä paremmin siinä pärjää. Haluamme kannustaa kokeilemaan luovaa kirjoittamista, ja kilpailut ovat hyvä tapa saada kokemusta siitä.

Jos sanamäärä tuntuu paljolta, jaa teksti osiin. Joskus auttaa sekin, että suunnittelee rakenteen ensin paperille.

Tervetuloa osallistumaan! Toivottavasti näemme tekstisi kilpailussa.

Jaa artikkeli