Samassa erässä tunnuksen sai kaikkiaan seitsemän kohdetta
Runsas vuosi sitten Museovirasto esitti, että Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsisi Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi. Valinnan toteuduttua aloitettiin hakemuksen valmistelu. Hankkeen avainrooleissa toimivat päähakija SKS, sekä hankkeen ja laajan, Kalevalaan ja karjalaiseen kulttuuriin erikoistuneiden toimijoiden välisenä yhteen kokoajana toiminut Kalevalaseura (Kalevalaseura, käytetty 12.4.2024).
Myönteinen päätös julkistettiin 11.4.2024. Euroopan komissio myönsi European Heritage Label -tunnuksen Kalevalalle, sekä kuudelle muulle kohteelle. Kaiken kaikkiaan sen on saanut 67 eri kohdetta. Komissio nosti perusteluissaan esille
Ajassa elävä eepos
Kalevalan tarina kytkeytyy vahvasti karjalaiseen ja suomalaiseen kansanperinteeseen, sekä 1800-luvun yhteiskunnallis-poliittisiin kysymyksiin. Keskustelua eepoksen merkityksestä, sekä siihen liittyvistä ristiriidoista, kuten siitä kenen kulttuuriperintöä Kalevala edustaa käydään tänäkin päivänä. Samaan aikaan eepos jatkaa kirjoittajien, taiteilijoiden, ja muiden kulttuurin ammattilaisten innoittamista. Hakemuksessa nostettiin esiin Kalevalan roolia eurooppalaiseen kulttuuriperinteeseen vahvasti vaikuttavana, maailmankirjallisuutta edustavana teoksena.
Myönteisen päätöksen seurauksena hanketyöryhmä käynnistää lapsille ja nuorille suunnatun ”Eeppinen kaleidoskooppi” -hankkeen, joka tarkastelee Kalevalan merkitystä nykypäivässä. Hankkeen päätoteuttajina toimivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (päähakija), Gallen-Kallelan museo, kuhmolainen Juminkeko-säätiö, sekä Parppeinvaaran runokylä. Lisäksi mukana on useita toimijoita kulttuurin ja koulutuksen aloilta.
Lisätietoa aiheesta löydät muun muassa Kalevalaseuran verkkosivuilta: https://kalevalaseura.fi/kalevala-ehl/, sekä Jussi Mankisen Ylelle laatimasta, 11.4. julkaistusta artikkelista: Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnus: ”Yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia eepoksia” | Kulttuuri | Yle
